Kulttuurituotannosta kuuluu

                                                                                                 Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain 29.4. Päivämäärä on kuuluisan ranskalaisen tanssin uudistajan Jean-Georges Noverren syntymäpäivä.   Noverre oli tanssija, tanssiteoreetikko ja koreografi, joka vaati tanssin määrittelemistä itsenäiseksi taidemuodoksi. Kansainvälinen teatteri-instituutin tanssikomitea (ITI) päätti aloittaa tanssin päivän vieton vuonna 1982 tanssin juhlistamiseksi taidemuotona, jolla on kulttuurista vaikutusta ympäri maailmaa. Kansainvälisen tanssin päivän tarkoitus on myös muistuttaa päättäjiä tanssin mahdollisuuksista olla osa poliittista ja taloudellista kasvua.    Joka vuosi kansainvälisesti merkittävä tanssivaikuttaja kirjoittaa Kansainvälisen tanssin päivä julistuksen, jota luetaan yleisölle ja tanssioppilaille eri tapahtumissa ja esityksissä.   Dance Info Finland – Tanssin tiedotuskeskus jakaa tietoa juhlapäivän tapahtumista Suomessa. Kansa

Tammikuussa 2018 aloitin kulttuurituottaja YAMK–opinnot. Tavoitteeni on tulevaisuudessa työllistyä orkesterin intendenttinä. Opintojeni kestettyä nyt neljä kuukautta minulta on kysytty kuusi kertaa miksi en käytä sosiaalista mediaa. Minulle on pari kertaa sanottu suoraan, että en voi toimia intendenttinä, jos en käytä somea. Kaipaan perusteluja mutta kun pyydän niitä, saan vastaukseksi silmien pyörittelyä. Orkesterissamme on töissä ihminen, jonka työnkuvaan kuuluu hoitaa markkinointia ja some-näkyvyyttä. Orkesterin intendentin työhön kuuluu kieltämättä verkostojen luominen, mutta minun tapani on hoitaa se kohtaamalla ihmisiä ja puhumalla heille kasvokkain. Kun viimeksi olin hississä, kutsuin Helsingin Sanomien kriitikon kuuntelemaan ja katsomaan ooppera-produktiotamme. Arvio esityksistä julkaistiin kolme päivää hissimatkan jälkeen. Olisiko toimittaja tullut paikalle, jos olisin puhutellut häntä somessa? Helsingin Sanomat kirjoitti 9.3.2018, että yli neljäsosa maailman ihmisis

Kuluneen viikon aikana vierailin pitkästä aikaa tiedekeskus Heurekassa, jossa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta - näyttely. Näyttelyn teema osui ja uppos, sillä aihe on ollut vahvasti läsnä myös meidän opintosisällöissämme. Näyttelyssä tutustutaan seitsemään sisarukseen, jotka asuvat utopiakaupungissa Jukolassa. Jukola kuvastaa tulevaisuuden eteläsuomalaista kaupunkia viidenkymmenen vuoden kuluttua. Seitsemän veljeksen tavoin, jokainen Jukolan sisarus on oma yksilönsä, jonka toimintaa ohjaa tämän arvomaailma. Näyttelyn sisaruksista jokainen edustaa yhtä suomalaisille keskeistä arvoa: virikkeisyyttä, vapautta, tasa-arvoa, melihyvää, hyväntahtoisuutta, suoriutumista ja turvallisuutta. Näyttely tarjoaa siis seitsemän erilaista näkemystä tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista eri elämän osa-alueisiin, kuten asumiseen, liikkumiseen, ravintoon ja työhön. Omissa tulevaisuusopinnoissamme olemme keskustelleet paljon työelämän murroksesta sekä s

Kulttuurituottaja hallitsee erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottamisprosessit, markkinoinnin ja viestinnän sekä ymmärtää niiden rahoituksen ja liiketalouden. (https://www.humak.fi/opiskelijaksi/kulttuurituottaja/) Kulttuurituottaja (ylempi AMK) koulutus on suunnattu luovalla sektorilla tuotannollisissa tehtävissä toimivalle kulttuurituotannon ammattilaiselle, joka haluaa syventää ja laajentaa osaamistaan ja parantaa oman toiminta-alueensa kehittämistaitoja. (https://www.humak.fi/opiskelijaksi/kulttuurituottaja/kulttuurituottaja-ylempi-amk/) Hain näihin opintoihin ilman täysin varmaa tietoa siitä, mitä kulttuurituottaja oikeastaan tekee. Löysin melkeinpä vahingossa nämä määritelmät ja päätin hakea opintoihin, koska määritelmät kuulostivat laaja-alaisuudessaan kiehtovilta. Olin hakuhetkellä työskennellyt 12 vuotta samassa kulttuurihistoriallisessa paikallismuseossa. Kaipasin kipeästi uusia näkökulmia ja tuoreita lähestymistapoja työhöni. Määritelmien raikkaus osui

Viime syksystä lähtien on maailmalla ja Suomessakin kuohunut #metoo-kampanjan myötä ja laineet ovat monin paikoin lyöneet korkeina. Aiheesta, sillä seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu ylipäätään ovat asioita, joita kerta kaikkiaan ei kenenkään pidä joutua sietämään. Riippumatta siitä kuka sitä tekee ja keneen se kohdistuu. Etenkin se pitäisi saada kitkettyä työelämästä ja koulutuksen piiristä. Kuten Yhdysvalloissa, josta kampanja lähti, myös Suomessa kulttuuriala on joutunut tämän keskustelun kuumimpaan polttopisteeseen. Ohjaaja, professori Lauri Törhönen, kirjailija, professori Panu Rajala, ohjaaja Aku Louhimies, viimeisimpänä koreografi, Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve. Unohtamatta Kallion lukion teatteriopettajaa. Kaikki johtavissa asemassa olevia/olleita miehiä, tähän asti kunnioitettuja omalla osaamisalueellaan. Osaa on syytetty seksuaalisesta häirinnästä, osaa muuten asiattomasta käytöksestä sellaisia naisia kohtaan, joihin heillä on ollut opettajan tai es