Arvoista, trendeistä ja kulttuurituottajien tulevaisuudesta
Kuluneen viikon aikana vierailin pitkästä aikaa tiedekeskus Heurekassa, jossa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta - näyttely. Näyttelyn teema osui ja uppos, sillä aihe on ollut vahvasti läsnä myös meidän opintosisällöissämme.
Näyttelyssä tutustutaan seitsemään sisarukseen, jotka asuvat utopiakaupungissa Jukolassa. Jukola kuvastaa tulevaisuuden eteläsuomalaista kaupunkia viidenkymmenen vuoden kuluttua. Seitsemän veljeksen tavoin, jokainen Jukolan sisarus on oma yksilönsä, jonka toimintaa ohjaa tämän arvomaailma. Näyttelyn sisaruksista jokainen edustaa yhtä suomalaisille keskeistä arvoa: virikkeisyyttä, vapautta, tasa-arvoa, melihyvää, hyväntahtoisuutta, suoriutumista ja turvallisuutta. Näyttely tarjoaa siis seitsemän erilaista näkemystä tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista eri elämän osa-alueisiin, kuten asumiseen, liikkumiseen, ravintoon ja työhön.
Näyttelyssä tutustutaan seitsemään sisarukseen, jotka asuvat utopiakaupungissa Jukolassa. Jukola kuvastaa tulevaisuuden eteläsuomalaista kaupunkia viidenkymmenen vuoden kuluttua. Seitsemän veljeksen tavoin, jokainen Jukolan sisarus on oma yksilönsä, jonka toimintaa ohjaa tämän arvomaailma. Näyttelyn sisaruksista jokainen edustaa yhtä suomalaisille keskeistä arvoa: virikkeisyyttä, vapautta, tasa-arvoa, melihyvää, hyväntahtoisuutta, suoriutumista ja turvallisuutta. Näyttely tarjoaa siis seitsemän erilaista näkemystä tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista eri elämän osa-alueisiin, kuten asumiseen, liikkumiseen, ravintoon ja työhön.
Omissa tulevaisuusopinnoissamme olemme keskustelleet paljon työelämän murroksesta sekä sen vaikutuksesta kulttuurituotantoon. Olemme oppineet mitkä ovat tämän hetken pinnalla olevat trendit ja kuinka heikkoja signaaleja kannattaisi hyödyntää myös omassa työssä tai toimintaympäristössä. Tai jos ei hyödyntää, niin ainakin huomioida.
Seitsemän sisarusta -näyttely on jo itsessään kiinnostava kohde trendeistä kiinnostuneille, sillä näyttely on rakennettu hyödyntäen tämän hetken trendejä kuten pelillisyyttä, osallisuutta ja monipuolisia teknisiä toteutuksia mm. robotiikkaa. Oman sävynsä siihen tuovat tulevaisuuskuvat, jotka antavat kävijälle ymmärryksen tulevaisuuden trendeistä, jotka perustuvat meidän tämän hetkisiin arvoihimme. Tulevaisuuden Jukolassa esimerkiksi opiskelu ja työelämä tulevat olemaan erilaisia kuin nyt.
Näyttelystä löytyy työpaikkafortuna, jolla voi arpoa itselleen tulevaisuuden duunin. Työpaikkafortuna kertoi, että vuonna 2017 oli arvioitu, että sinä vuonna koulunsa aloittavista lapsista 65 prosenttia tulee työskentelemään ammateissa, joita ei sillä hetkellä ollut vielä olemassa. Prosenttiluku tuntuu huikean suurelta. Yli puolet niistä työtehtävistä joita nyt mietit päässäsi, on hetken kuluttua jo historiaa. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan myös kulttuurituottajien tulevaisuuden toimintaympäristöihin ja työtehtäviin. Mikäli siis kulttuurituottajia enää tulevaisuudessa tarvitaan.
SRV:n verkkoartikkelissa haastateltu tulevaisuustutkija Ilkka Halava on todennut, että “Pian automatiikka ja robotit hoitavat kolmen D:n työt, eli tehtävät, jotka ovat dangerous, dirty ja dull.” Halava ja muut tulevaisuudentutkijat ovat visioineet, että suorittavien ja vaarallisten töiden lisäksi, tulevaisuudessa prosessiajatteluun perustuvat rationaaliset ja loogiset työt voidaan hoitaa robotiikan avulla. Tällöin ihmisille jää aikaa luovaan ja vuorovaikutteiseen työhön. Halava korostaa, että ryhmässä tehtävää työtä ei voida korvata koneilla. Halavan kanssa samoilla linjoilla oli myös työpaikkafortuna, joka kertoi, että tulevaisuudessa työelämä tulee olemaan vaihtelevampaa, monipuolisempaa ja yksilöllisempää. Uutta työtä syntyy aloille, joissa tarvitaan luovuutta, ihmisten välistä vuorovaikutusta ja monipuolista ajattelua.
Tästä näkövinkkelistä voisimme todeta, että myös tulevaisuudessa on tarvetta sille monipuoliselle osaamiselle, jota kulttuurituottajilla on. On selvää, että useimmat työtehtävät kehittyvät ajan saatossa ja niin on käyny ja tulee käymään, myös kulttuurituottajien työlle kuten Aino omassa blogikirjoituksessaan ansiokkaasti kuvasi. Pelkästää jo minun työurani aikana on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet jokapäiväiseen työhöni esimerkiksi sosiaalisen median lisääntymisen tai tekniikan kehityksen kautta.
Muuttuvien toimintatapojen lisäksi työelämän muutos on näyttäytyy kulttuurituottajille uusina työmahdollisuuksina etenkin aloilla, joissa tarvitaan laaja-alaista verkosto-osaamista, vuorovaikutustaitoja ja projektinhallintataitoja. Tiedän tuottajia, jotka työskentelevät jo nyt esimerkiksi teknologia-alan startup-yrityksissä tai erilaisissa yhteisö- tai vuorovaikutustehtävissä. He ovat osoittaneet, että kulttuurituottajien monipuoliselle ammattiosaamiselle on tarvetta, mutta myös sen, että omaa toimintakenttää ei kannata nähdä niin kapea-alaisena kuin usein tehdään. Näen, että tulevaisuuden muuttuvat työelämätarpeet luovat kulttuurituottajille yhä uusia työskentelymahdollisuuksia.
Miten sinä suhtaudut kulttuurituottajana tulevaisuuteen? Miten näet trendien vaikuttavan meidän työtapoihimme tai toimintaympäristöömme ihan konkretian tasolla? Kuinka sinä muuttaisit kulttuurituotannon koulutusta, jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhä paremmin?
https://www.heureka.fi/nayttely/seitseman-sisarusta-tulevaisuudesta/
http://www.rohkeuskehittaa.fi/visioita/tulevaisuuden-tyoymparisto-antaa-meille-tilaa-olla-toissa-kokonaisia-ihmisia-lupaa-tulevaisuustutkija-ilkka-halava/
https://www.sitra.fi/uutiset/synteettista-ruokaa-hyperloop-juna-ja-viljelyrobotti-heurekan-ja-sitran-yhteisnayttelyssa-hypataan-tulevaisuuden-suomeen/
Siiri Viinikainen
Seitsemän sisarusta -näyttely on jo itsessään kiinnostava kohde trendeistä kiinnostuneille, sillä näyttely on rakennettu hyödyntäen tämän hetken trendejä kuten pelillisyyttä, osallisuutta ja monipuolisia teknisiä toteutuksia mm. robotiikkaa. Oman sävynsä siihen tuovat tulevaisuuskuvat, jotka antavat kävijälle ymmärryksen tulevaisuuden trendeistä, jotka perustuvat meidän tämän hetkisiin arvoihimme. Tulevaisuuden Jukolassa esimerkiksi opiskelu ja työelämä tulevat olemaan erilaisia kuin nyt.
Näyttelystä löytyy työpaikkafortuna, jolla voi arpoa itselleen tulevaisuuden duunin. Työpaikkafortuna kertoi, että vuonna 2017 oli arvioitu, että sinä vuonna koulunsa aloittavista lapsista 65 prosenttia tulee työskentelemään ammateissa, joita ei sillä hetkellä ollut vielä olemassa. Prosenttiluku tuntuu huikean suurelta. Yli puolet niistä työtehtävistä joita nyt mietit päässäsi, on hetken kuluttua jo historiaa. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan myös kulttuurituottajien tulevaisuuden toimintaympäristöihin ja työtehtäviin. Mikäli siis kulttuurituottajia enää tulevaisuudessa tarvitaan.
SRV:n verkkoartikkelissa haastateltu tulevaisuustutkija Ilkka Halava on todennut, että “Pian automatiikka ja robotit hoitavat kolmen D:n työt, eli tehtävät, jotka ovat dangerous, dirty ja dull.” Halava ja muut tulevaisuudentutkijat ovat visioineet, että suorittavien ja vaarallisten töiden lisäksi, tulevaisuudessa prosessiajatteluun perustuvat rationaaliset ja loogiset työt voidaan hoitaa robotiikan avulla. Tällöin ihmisille jää aikaa luovaan ja vuorovaikutteiseen työhön. Halava korostaa, että ryhmässä tehtävää työtä ei voida korvata koneilla. Halavan kanssa samoilla linjoilla oli myös työpaikkafortuna, joka kertoi, että tulevaisuudessa työelämä tulee olemaan vaihtelevampaa, monipuolisempaa ja yksilöllisempää. Uutta työtä syntyy aloille, joissa tarvitaan luovuutta, ihmisten välistä vuorovaikutusta ja monipuolista ajattelua.
Tästä näkövinkkelistä voisimme todeta, että myös tulevaisuudessa on tarvetta sille monipuoliselle osaamiselle, jota kulttuurituottajilla on. On selvää, että useimmat työtehtävät kehittyvät ajan saatossa ja niin on käyny ja tulee käymään, myös kulttuurituottajien työlle kuten Aino omassa blogikirjoituksessaan ansiokkaasti kuvasi. Pelkästää jo minun työurani aikana on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet jokapäiväiseen työhöni esimerkiksi sosiaalisen median lisääntymisen tai tekniikan kehityksen kautta.
Muuttuvien toimintatapojen lisäksi työelämän muutos on näyttäytyy kulttuurituottajille uusina työmahdollisuuksina etenkin aloilla, joissa tarvitaan laaja-alaista verkosto-osaamista, vuorovaikutustaitoja ja projektinhallintataitoja. Tiedän tuottajia, jotka työskentelevät jo nyt esimerkiksi teknologia-alan startup-yrityksissä tai erilaisissa yhteisö- tai vuorovaikutustehtävissä. He ovat osoittaneet, että kulttuurituottajien monipuoliselle ammattiosaamiselle on tarvetta, mutta myös sen, että omaa toimintakenttää ei kannata nähdä niin kapea-alaisena kuin usein tehdään. Näen, että tulevaisuuden muuttuvat työelämätarpeet luovat kulttuurituottajille yhä uusia työskentelymahdollisuuksia.
Miten sinä suhtaudut kulttuurituottajana tulevaisuuteen? Miten näet trendien vaikuttavan meidän työtapoihimme tai toimintaympäristöömme ihan konkretian tasolla? Kuinka sinä muuttaisit kulttuurituotannon koulutusta, jotta pystyisimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhä paremmin?
https://www.heureka.fi/nayttely/seitseman-sisarusta-tulevaisuudesta/
http://www.rohkeuskehittaa.fi/visioita/tulevaisuuden-tyoymparisto-antaa-meille-tilaa-olla-toissa-kokonaisia-ihmisia-lupaa-tulevaisuustutkija-ilkka-halava/
https://www.sitra.fi/uutiset/synteettista-ruokaa-hyperloop-juna-ja-viljelyrobotti-heurekan-ja-sitran-yhteisnayttelyssa-hypataan-tulevaisuuden-suomeen/
Siiri Viinikainen
Kommentit
Tämä johdatteli minut ajattelemaan oman osaamisen tunnistamista ja syksyllä eteen tulevaa portfolion tekoa. Koska kulttuurituottajan osaaminen on laajaa ja sovellettavaa, on oman osaamisen tarkasteluun aina valittava joku näkökulma. Tulevaisuuden työelämä ja trendit toimivat mielestäni juuri tulevassa portfoliossa hyvänä näkökulmana. On viisasta tunnistaa jo nyt ne tulevaisuuden valttikortit. Esimerkiksi mainitsemasi organisaation toimialasta riippumattomat taidot: verkosto-osaaminen, vuorovaikutustaidot ja projektinhallintataidot on järkevää nostaa keskiöön mikäli havittelee laajempia työllistymismahdollisuuksia.
Minua kiinnosti paljon myös arvojen merkitys tulevaisuuden trendien, tai heikkojen signaalien, havainnoimisen lähtökohtana.
https://www.verkkouutiset.fi/juha-sipila-ylella-tyoelamaan-tulossa-valtava-murros/
Juha Sipilä Ylellä: Työelämään tulossa valtava murros
SIINA EKBERG | 22.04.2018 | 15:14- päivitetty 23.04.2018 | 08:01
Pääministerin mukaan joka viides suomalainen halutaan kouluttaa uudelleen.
"Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan työelämään on tulossa murros, johon hallitus haluaa alkaa vastata vielä tällä hallituskaudella. Sipilä sanoi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla, että jopa miljoona suomalaista halutaan seuraavan 10 vuoden aikana kouluttaa uudelleen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.
Uudistus vaikuttaisi siis jopa joka viidenteen suomalaiseen. Sipilä myöntää, että kyseessä on suuri murros.
– Ei taida olla toimialaa, jota tämä ei jollakin tavalla koskisi. Uudelleenkouluttautuminen tarkoittaisi joissain töissä lyhyitä jaksoja. Joillain toimialoilla olisi tarve kuitenkin aivan uudelle osaamiselle, mihin tarvitaan uusia koulutusohjelmia ja suuntausvaihtoehtoja, Sipilä sanoo.
Murros näkyisi hänen mukaansa muun muassa korkeakouluissa.
– Enää ei välttämättä suoritettaisi kokonaisia tutkintoja vaan lyhyempiä moduuleita. Toki uudistus tarkoittaisi myös kouluttautumista työpaikoilla.
Sipilän mukaan uudistus tuplaisi kasvupotentiaalin. Myös työllisyysasteen nousu voitaisiin hänen mukaansa nostaa aivan uudelle tasolle."
En enää löytänyt uutista, jossa oli kuvattuna se määrä, mitä seuraavan kymmenen vuoden aikana on Sipilän mukaan uudelleen koulutettava, jotta työelämän muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata. Digitalisaatio nousi siinä uutisessa keskeiseksi muutokseksi.
Kiitos tästä Heureka-kirjoitukseta ja hyvästä vinkistä. Itse ainakin lisäsin Heurekan heti tämän kevään tutustumiskohteisiin. Haluan itse käydä tutustumassa tulevaisuuden kuvauksiin.