Sisäistä kulttuurituottajaa etsimässä

Kulttuurituottaja hallitsee erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottamisprosessit, markkinoinnin ja viestinnän sekä ymmärtää niiden rahoituksen ja liiketalouden. (https://www.humak.fi/opiskelijaksi/kulttuurituottaja/)

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) koulutus on suunnattu luovalla sektorilla tuotannollisissa tehtävissä toimivalle kulttuurituotannon ammattilaiselle, joka haluaa syventää ja laajentaa osaamistaan ja parantaa oman toiminta-alueensa kehittämistaitoja. (https://www.humak.fi/opiskelijaksi/kulttuurituottaja/kulttuurituottaja-ylempi-amk/)

Hain näihin opintoihin ilman täysin varmaa tietoa siitä, mitä kulttuurituottaja oikeastaan tekee. Löysin melkeinpä vahingossa nämä määritelmät ja päätin hakea opintoihin, koska määritelmät kuulostivat laaja-alaisuudessaan kiehtovilta. Olin hakuhetkellä työskennellyt 12 vuotta samassa kulttuurihistoriallisessa paikallismuseossa. Kaipasin kipeästi uusia näkökulmia ja tuoreita lähestymistapoja työhöni. Määritelmien raikkaus osui ja upposi, sillä koin olleeni jo liian pitkään melko paksuseinäisessä, yksialaisen akateemisessa historioitsijakuplassa.

Puhalsin itseni sisään kuplaani historian ja kirjallisuuden yliopisto-opiskelijana. Monen muun tavoin ihastuin ajatukseen meistä ja muista. Me humanistit, ne kauppatieteilijät, ne vaikka-ketkä. Oikeassa oleva yhteisö oli ihana paikka. Kuplasta ei oikeastaan tarvinnut luopua työelämään siirtyessäkään, koska hyvin monet kollegani tulivat saman kuplan sisältä. Vuosien mittaan kupla ja sen tarkoituksenmukaisuus alkoivat kuitenkin mietityttää. Olin jo sen verran institutionalisoitunut paikoilleni, että päätin lähteä tekemään ihan kokonaisen uuden tutkinnon.

Kulttuurituottajan määritelmissä minua kiehtoi se, että kulttuurituottaja tuntee kulttuuri- ja taidekenttää laajemmin kuin museoammattilainen tai joku muu yhden alan kulttuuriasiantuntija. Kulttuurituottaja osaa ja ymmärtää myös kulttuuri- ja taidealaan vanhastaan kuulumattomia asioita kuten viestintää, markkinointia ja taloutta. Tuottajalla on lonkeroita, tietoa ja – ainakin meidän ryhmäotantamme perusteella – myös viisautta ja kärsivällisyyttä olla välissä, keskustella, keksiä ratkaisuja ja mahdollistaa.

Tähänastisten opintojen perusteella olen ilokseni tulkinnut, että kulttuurituottajalla taitaakin olla paikka juuri siinä kuplien välissä. Mahdollistaja. Ymmärtäjä. Yhdistäjä. Se Maritan blogikirjoituksen dialogin taitaja. Meidän ryhmässämme on todella monipuolinen joukko kulttuurin ja taiteen ammattilaisia, jotka kaikki tähtäävät samaan tutkintoon, mutta luultavasti toteuttavat sen oppeja kymmenissä toisistaan eroavissa työpaikoissa, tapahtumissa ja tilanteissa. Ja vienevät näihin tilanteisiin mukaan dialogitaitonsa ja ymmärryksensä.

En ole vieläkään ihan varma, mitä tuottaja minussa ja minun työpaikassani tulee tekemään, mutta vähitellen se on alkanut katsella työtehtäviäni ja myös työyhteisöäni eri silmillä. Ylhäältä päin ja ulkopuolisena. Joitakin asioita se pitää tosi siisteinä, toisia käsittämättömän hassuina, ja muutamiin seikkoihin se on jo alkanut puuttua. Erityisen paljon se odottaa lähestyvää kehityskeskustelua…

Mikä teidät muut toi näihin opintoihin? Onko kulttuurituottajaidentiteettinne kristallinkirkas vai vasta muotoutumassa? Oletteko te kokeneet taide- ja kulttuuritoimijoiden kuplautumista? Entä näettekö te kulttuurituottajan roolin dialoginvetäjänä ja mahdollistajana?

Aino Osola