Kunnallinen kulttuuriala poliittiseen lakkoon





Olin aikeissa kirjoittaa bloggaukseni kulttuurin roolin muutoksesta kunta-alalla, kunnes sähköpostiini pärähti tänä aamuna ammattiyhdistykseni JHL:n kirjelmä kahden päivän mittaisen poliittisen lakon aloittamisesta ensi maanantaina 22.10.2018. Pääasiallisesti lakkovaroitus koskee KV-tessin alaisia ruoka- ja puhtaanapitopalveluja, mutta osittain myös kuntien liikunta- ja kulttuuripalveluja. Ammattiliiton sivuilla olleen tiedotteen mukaan oma työnantajani Haminan kaupunki ei ole mukana lakkolistalla, mutta isommissa kaupungeissa on mukana myös kirjasto- ja kulttuuripalveluiden henkilökunta.

Oman työelämäni aikana en muista, että lakkokeinoa olisi tarvinnut kulttuurityön saralla kunta-alalla ennen käyttää. Minulla on hämärä muistikuva lapsuusvuosilta, jolloin OAJ:n työtaistelutoimet kohdistuivat peruskouluihin, mutta työuraani lakot eivät ole koskettaneet. Lokakuun alusta voimaan astunut ylityökielto on toki koskettanut myös omaa työtäni.

Se että kunta-alan ammattijärjestö uhkaa lakkotoimilla on kyllä vakava viesti maamme hallitukselle. Hallitus on leikannut kunta-alan lomarahoja ja alistanut kunta-alan kilpailukykysopimuksen piiriin. Kunta-alan palkkataso on perinteisesti ollut pieni ja nämä leikkaukset ovat kohdistuneet ikävällä tavalla kunta-alan työntekijöihin. Kunta-alalla juuri kulttuurialalla tehtävä työ on perinteisesti ollut alemmassa palkkaluokassa, kuin moni muu toimiala. Tästä näkökulmasta pidän hyvänä asiana, että lakkokohteiksi on nostettu myös kunnallinen kulttuuriala. Kirjastot ja kulttuuripalvelut mielletään sellaisiksi peruspalveluiksi, joilla on merkitystä kuntalaisten arkipäivään.

Maamme hallituksen luottamuksesta äänestetään tänään. Pääministeri Sipilä on tuonut ennen kuulumattomaan tyyliin luottamusäänestyksen Eduskunnan käsiteltäväksi. Hän äänestyttää irtisanomissuojan heikentämistä koskevan lain yhteydessä oman hallituksensa luottamuksen, jotta irtisanomissuojaa heikentävää lakiesitystä ei voitaisi käyttää poliittisena aseena. Että ammattijärjestöt jäisivät taistelemaan yksin, ilman poliittista tukea.

Elämme nyt monin tavoin jännittäviä aikoja. Kunnallinen kulttuuri ala on mukana työtaistelussa, kun lakkovaroitus on jo annettu.Kunnallinen kulttuurityö on näin ollen nostettu merkittävän peruspalvelun tasolle. Seuraavaksi toivoisin katseiden kohdistuvan alaa kohanneen palkkaepätasa-arvon poistamiseen. 

Kommentit

Janne Merisaari sanoi…
Toivottavasti kulttuuriala huomioidaan yhä merkittävämpänä peruspalveluna jatkossa. Vaikutukset ja työllistävyys ovat sitä luokkaa, että ei asiaa voi oikein ohittaakaan.

Miten muuten kiky-sopimuksen lomarahojen kanssa mahtaa käydä? Palautuvatkohan enää koskaan entiselle tasolle.
Mia Nirhamo sanoi…
Hienoa,että joku kirjoitti myös politiikasta. Se on yhteisten asioiden hoitoa, ja kulttuurialalla yhteisiä asioita pitäisi hoitaa jatkuvasti ja johdonmukaisesti.
Ajatus siitä, että kulttuuripalvelut ovat peruspalveluista on käsittääkseni jo olemassa. Soveltava taide -suuntaus on askel kohti taiteen persupalvelu-luonnetta. Sovelta taide koetaan taiteilijoiden keskuudessa usein välttämöttämäksi pahaksi, mutta jos katsotaan peruspalvelunäkökulmaa, niin silloin ajatus muuttuu?