Helsinki - maailman toimivin tapahtumakaupunki?

Käsi ylös, kenen muun mielestä organisaatioiden strategiat ovat yhtä uskottavia kuin poliitikkojen vaalipuheet? Aivan. Ounastelen, että en ole ainoa, joka suhtautuu strategioihin hiukan skeptisesti. Etenkin kun puhutaan julkisen puolen organisaatioista. Helsingin kaupunki on saanut puristettua vuosien 2017-2021 kaupunkistrategian 16 sivuun kansineen. Lyhyttä strategiaa on ilo lukea. Eikä pelkästään siksi, että siitä on pyritty tekemään käyttäjäystävällinen, vaan myös siksi, että se sisältää paljon tavoitteita, joiden on tarkoitus tehdä Helsingistä entistä parempi tapahtumakaupunki.

Helsingin kaupunkistrategiaan on kirjattu muun muassa, että “Helsinki on monipuolinen ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, urheilu- ja tapahtumakaupunki. Helsinki keventää lupa- ja järjestelykäytäntöjään siten, että kaupungissa on helppo järjestää erilaisia tapahtumia.” (Kaupunkistrategia s. 8). Näiden otteiden lisäksi Helsinki nähtiin houkuttelevana kongressien ja muiden suurtapahtumien toteuttamispaikkana unohtamatta merellistä biennaalia, jonka myötä nykytaide ja lukuisat tapahtumat tulevat näkymään Helsingin rannoilla. On siis selvää, että tapahtumat on nostettu vetovoimaa lisääviksi tekijöiksi.

Illallinen Helsingin taivaan alla. Kuva: Helsingin kaupunki, Lauri Rotko. 

Jotta strategia ei jäisi pelkästään hienosti toteutetuksi esitykseksi, Helsinki laittoi hösseliksi. Marraskuisena keskiviikkoaamuna kulttuuriareena Gloria täyttyi alueen tuottajista sekä liudasta kaupungin työntekijöitä. Päivän seremoniamestarin Aleksi Pahkalan johdolla kaupungin työntekijät kertoivat kaupungin tahtotilasta olla tapahtumien järjestäjille parempia kumppaneita. Seminaarissa nostettiin esiin useita kehityskohtia ja parannushaankkeita, joita yleisössä olleet saattoivat kommentoida lähettämällä viestejä screeneille. Ja viestejä lähetettiin. Viestitulvan perusteella on selvää, että Helsingillä on vielä paljon matkaa maailman toimivimmaksi tapahtumakaupungiksi. Ilo oli kuitenkin huomata, että Helsingillä on myös aitoa tahtotilaa ja halua olla parempi kumppani tapahtumajärjestäjille. Onneksi useimmat seminaariyleisön parannusehdotuksista olivat yksinkertaisia ja toteuttamiskelpoisia: viestinnän parantaminen ja palveluiden keskittäminen.

Keskusteluissa nousi esiin mm. suurtapahtumiin soveltuvien monipuolisten tapahtumapaikkojen puute sekä meluluvat. Tilaisuuteen osallistunut Sideways-tapahtumaa järjestävä Johannes Kinnunen kertoi haasteista, joihin oli tapahtumansa kanssa törmännyt: Vuonna 2017 asti Teurastamolla ollut tapahtuma joutui etsimään uuden paikan mm. siksi että alueella tuli lopettaa musiikin soittaminen klo 24.00 mennessä. Tämä on Kinnusen mukaan niin aikaisin, että se vaikuttaa jopa kansainvälisten artistien buukkaamiseen. Festivaalit ja muut tapahtumat hakevat tapahtumapaikoilla omaleimaisuutta jolla erottautua kilpailijoista ja korostaa omaa erityislaatuista luonnetta. Sen vuoksi kaikkia tilaisuuksia ei voida järjestää Suvilahdessa, vaikka siitä leivotaankin Helsingin tapahtumapaikkakeidasta. Suvilahti on itseasiassa tällä hetkellä Helsingin ainoa paikka, jossa saa soitto soida klo 01.00 saakka. Kahtena päivänä vuodessa. (https://www.hel.fi/static/ymk/meluselvitys/konserttiajat.pdf).

Mikäli haluat Helsingissä järjestää tapahtuman, on lupien hakeminen ja paikkojen varaaminen jo melko helppoa, sillä tapahtumilmoitukset ja -luvat on koottu yhteen sähköisen asiontiin. Vaikeinta tällä hetkellä on selvittää, mistä tämä tieto löytyy ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Ennen kaikkea kyseessä on palvelumuotoilun puute. Onneksi tähänkin on havahduttu ja referenssejä lähdetty etsimään. Yksi tällainen löytyy Imatralta, jossa kaupungin tytäryhtiö Imatra Base Camp vastaa kaupungin myynnistä ja markkinoinnista tavoitteenaan saada kaupunkiin lisää tapahtumia ja niiden mukana euroja. Ja on siinä jo onnistunutkin. Osittain varmaankin siksi, että heillä on simppelit verkkosivut englannin ja suomen kielellä, joiden alle on koottu lyhyesti tapahtuman järjestämisen kannalta olennaiset ohjeet. Helsingissä päätapahtumapaikoista löytyy kyllä vastaavia tietoja: kaupungin verkkosivun uumenista PDF-tiedostoina olevina tapahtumakortteina. Näin alkuun, jos haluamme kilpailla naapurikaupunkiemme Tallinnan, Tukholman ja Imatran kanssa suurtapahtumista, pitäisi verkkosivuiltamme löytyä tapahtumapaikkojen perustiedot edes englanniksi.

Helsinki Night Market Teurastamolla. Kuva: Helsingin kaupunki, Jussi Hellsten 

Helsinki on iso kaupunki, joten tänne mahtuu suuri joukko toisistaan poikkeavia tapahtumia. Kaupunkistrategiassa sanotaan, että kaupungin tehtävänä on osaltaan edistää ja luoda puitteita ja mahdollisuuksia myös kaupunkilaisille toteuttaa itseään ja lisätä toimijuutta. Tähän päästään ennen kaikkea nykyisiä prosesseja helpottamalla. Veikkaan, että aika monen lähiöaktiivin into tapahtuman järjestämiseen on varissut kaupungin verkkosivuja tutkiessa. Pienimuotoisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä on siis helpotettava ja siihen onkin ryhdytty. Tällä hetkellä on käynnissä tapahtumapaikkakartoitus, jolla selvitetään, missä kaikkialla kaupunkilaiset haluaisivat järjestää pieniä ulkoilmatilaisuuksia. Näitä paikkoja on tarkoitus tuoda varattavaksi verkkoon niin, että pelkällä paikkavarauksella hoituu myös muut tapahtumaluvat. Vastaavasta on jo olemassa hyviä kokemuksia Rantakesä-kokeilun kautta, jossa rannoilla olevia tapahtumapaikkoja on ollut mahdollista varata omaa tapahtumaa varten Rantakesän verkkosivuilta. Kun tapahtumapaikkojen varaaminen verkossa olevan kalenterin kautta onnistuu, on aika ryhtyä miettimään miten muuten kaupunki voisi tukea pientapahtumia: miten helpotetaan sähkön saantia, miten voisi tapahtumia voisi auttaa liikennejärjestelyissä tai jälkien siivoamisessa?

Lisäksi voimme kysyä, mihin kaikkeen tapahtumien edessä tulee taittua. Helsinki on myös suomen suurin kaupunki ja yli 600 000 ihmisen koti. Kuinka monena iltana vuodessa kaupunkilaisten täytyy kestää melua ja muita tapahtumien mukanaan tuomia lieveilmiöitä: kuinka monta päivää Hietanimeen uimaranta voidaan rajata vain tapahtumarakentajien ja -vieraiden olohuoneeksi? Entä kuinka kauan Kalasataman asukkaat saavat käyttää kiertotietä kun suoran reitin päälle on tullut suurtapahtuma Flow? Vaikka kaupungin työntekijöillä on tahtotilaa helpottaa tapahtumien järjestämistä, on heillä halua tehdä Helsingistä myös sen asukkaille toimivin kaupunki. Tehtävä ei ole helppo ja tulee vaatimaan niin kompromisseja kuin lisää tuottajien ja kaupunkilaisten osallistamista, jotta Helsinki on aidosti toimiva tapahtumakaupunki. Mitkä asiat sinä näet tärkeimpinä, jotta Helsinki olisi aidosti tapahtumakaupunki? Mitä pitäisi korjata ensimmäisenä? Kuinka kaupungin tulisi tukea tapahtumatuotantoa? Entä missä menee tapahtumien aiheuttamien haittojen raja kun mietimme kaupungin asukkaita?


Teksti: Siiri Viinikainen