Arvon mekin ansaitsemme

Arvokeskusteluja käydään työyhteisöissä, niin julkisen kuin yksityisenkin puolella. Monesti näiden keskustelujen aloitus tuntuu (ja kuuluu) työyhteisössä “ääh, nyt ei jaksaisi, kun on niin paljon muutakin tärkeämpää”. Mutta onko todella niin. Onko arvokeskustelut sellaisia, että ne pitäisi hoitaa hallituksessa, johtoryhmässä, norsunluutornissa - tai jossain muualla kuin työntekijöiden kesken. Mielestäni tämä on asia, jota jokaisen työntekijän riippumatta yhteisöstä tulisi pohtia.

Sanahelinää, turhia lupauksia, herrojen hölinää - näitä en todellakaan haluaisi kuulla, vaan aktiivisen otteen, mitä Minä ajattelen työpaikan tai omista arvoista. Miten ne vaikuttavat omaan tekemiseen tai käyttäytymiseen, voiko työyhteisössä olla vallalla joitain sellaisia arvoja, joita en itse allekirjoita - mitä teen siinä tilanteessa, hyväksynkö vai toiminko toisin? Miten? Jos hyväksyn, niin osoitanko samalla sen, että olen kyseisten arvojen puolestapuhuja. Monia asioita pohdittavaksi, joita käyn tässä blogikirjoituksessa läpi. Johdatus aiheeseen seuraavan tarinan muodossa.



Viisi apinaa häkissä -esimerkki toimintamallien kehittymisestä yhteisössä.
(Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä. WSOY 2003)

Työyhteisö ja arvot 

Yrityksillä on eri tapoja luotsata omia arvoja työyhteisöön; pidetään arvopäiviä tai seminaareja, joihin kutsutaan ulkopuolisia puhujia. Mutta saattaa olla, että päivän jälkeen kukaan ei enää ota asiaa puheeksi, päivittäisen työn viedessä energian ja ajan. Ajankäyttö onkin yksi tärkeistä arvoista, miten työntekijä kokee työhön käytetyn ajan - onko se osa arvoja, että työaika on balanssissa. Toivottavasti on, monimuotoisen työyhteisön työaikaa tulisi noudattaa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan ja se jos mikä on yrityksen arvomaailmaa.

”Erilaiset persoonallisuudet huomioidaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, aina löytyy jotain sopivaa kaikille eri tapahtumista. Yhteispelin rakentaminen korostuu, kun kaikki työntekijät eivät ole samalla paikkakunnalla ja toimijoita on eri yrityksistä.”

Yhteispeli ja itsetuntemus, niiden painoarvo on suuri riippumatta siitä, mikä työyhteisö on kyseessä. Varsinkin kulttuurialalla korostuu pienten toimijoiden yhteispeli, joka joko toimii tai sitten siinä voi olla mutkia matkassa erilaisten arvomaailmoiden kohdatessa. Arvoista keskusteltaessa mainitaan myös kehittyminen ja onnellisuus. Jokainen voi pohtia eri tapoja, miten kehittää tietoisuutta omasta onnellisuudesta.

”Itsetuntemus on onnellisuuden ja kehittymisen edellytys. Omaa identiteettiä määriteltäessä arvoilla on suuri merkitys, mutta niiden tunnistaminen ei ole aina helppoa.”
Kauneus ja terveys, Arvot - onnen työkalu


Inspiraatiokortit voivat toimia omien arvojen ja tietoisuuden herättäjänä. 
Tukiainen, Keltanen. PS-kustannus.

Omat työhön liittyvät arvot ovat kehittyneet ajan myötä. Olen kohdannut monenlaisia työyhteisöitä, joissa on ollut ihmisiä erilaisista taustoista. Osalla työura on vasta alussa, osalla ovat eläkepäivät siintämässä – mutta sen saman asian olen iästä ja kokemuksesta riippumatta huomannut, että onnellisimmilla kollegoilla arvot ovat kohdallaan. Ei olekaan turhaa sanoa, että omien arvojen analysointi olisi tärkeää, jotta löytää sen oman urapolun ja tavan sitä toteuttaa. Itsekin olen kohdannut arvomaailmoja, jotka eivät ole omieni suuntaisia ja silloin olen joutunut pohtimaan mitä teen ja miten toimin. Nämä ovat hyvin opettavaisia tilanteita, haastavia, joissa on joko toimittava kuin muut tai oltava rohkea ja tartuttava omiin ratkaisuihin. Pelkästään omien ajatusten kanssa ei kannata haastavaan tilanteeseen jäädä, vaan on hyvä keskustella jonkun luotettavan kollegan, ystävän tai vaikka entisen esimiehen kanssa ja rohkeasti kerrottava tilanne – miten tulisi toimia arvoristiriidan keskellä oikein. Jo luottamuksellinen keskustelu saattaa antaa oman oivalluksen ja kirkastaa omaa päämäärää, miten haluan toimia omia arvoja kunnioittaen.



Inspiraatiokortit, PS-kustannus

Miten sitten arvot pitäisi tuoda esille, kysytäänkö jo esimerkiksi työhaastattelussa arvoja puolin ja toisin? Harvemmin on itselle tullut kysymystä vastaan, sen sijaan muuta kokemuspohjaa ja niitä onnistumisen ja haasteiden kuvailua kylläkin, mutta suoraa arvomaailmojen suuntaan käytäviä keskusteluja en ole työhaastattelussa suuremmin kohdannut.

Työelämä 2020 -hanke

Työskentelin kustannusalalla Bonnier Books Finlandissa, jossa arvokeskustelu otettiin vakavasti ja tuotiin työyhteisön pariin konkreettisten keskustelujen ja ryhmätöiden kautta. Työelämä 2020 -hanke mahdollisti oman osaamisen kehittymisen arvoja kohtaan. On haastavaa irtautua hektisen työn äärestä keskustelemaan arvoista, mutta kun nämä keskustelut lähtivät käyntiin, oli lähes satapäinen työyhteisö äänekäs pulputen ajatuksia ja arvointoa! Voin ilokseni kertoa olleeni tässä hankkeessa mukana ja suositella sitä jokaiseen yhteisöön. Arvojen tunnistaminen on todellakin muuta kuin sanojen pohdintaa ja verkkosivuille korulauseiden päivittämistä. Arvoja ei luoda, ne löydetään. Tutustu Työelämä 2020 -hankkeeseen.

Muuttuvassa työelämässä arvojen kunnioittaminen ja muistaminen ovat rekrytoinnin kannalta tärkeä asia. Olen oman työpolun aikana oppinut sen, että tutkin tarkasti ja sinnikkäästi, millainen on yrityksen arvomaailma, onko yrityksessä ns. kovat arvot vallallaan vai pehmeät arvot, miten yritystä on johdettu, onko yrityksestä millaista uutisointia – mediakriittisin lasein, onko yrityksessä paljon vaihtuvuutta – kertooko se millaisista arvoista ja niin edelleen. 

”Kun työntekijän ja työpaikan arvot kohtaavat, on työnteko kaikille helpompaa.
– Varsinkin nuori sukupolvi hakeutuu tehtäviin, jotka ovat linjassa heidän omien arvojensa kanssa. Heille on tärkeää päästä firmaan, jonka toiminta ei ole vain voiton maksimoimista vaan jättää jäljen, joka on hyvä planeetan tai yhteiskunnan kannalta.”

Neljä tärkeää Työelämä 2020 -hankkeen arvoa haluan vielä nostaa tähän kirjoitukseni loppuun. Näiden kautta kannattaa peilata omaa ja työyhteisön arvomaailmaa. Mihin sijoitun itse, missä rajapinnoilla yritys liikkuu. Huippu-urheilijat kertovat arvoista oman kokemuksensa kautta.

Luottamus
Susanna Rahkamo, jäätanssin EM-kultamitalisti, MM-hopeamitalisti ja MM- sekä EM-pronssimitalisti


Sinnikkyys
Mikaela Ingberg, keihäänheiton MM-pronssimitalisti ja kaksinkertainen EM-pronssimitalisti


Rohkeus
Thomas Johansson, kilpapurjehtimisen Olympia-, MM-, EM-kultamitalisti


Tarkoitus
Olli-Pekka Tapio Karjalainen moukarinheiton EM-kultamitalisti



”Arvot ovat kulttuurin ydin. Kulttuuri ratkaisee, miten organisaatio menestyy. Uskottavan arvopohjan omaava yhteisö saa hyviä työntekijöitä, kiinnostavia yhteistyökumppaneita sekä pitkän elinkaaren. Kulttuuri ei korvaa hyvää strategiaa, mutta se voi tukea sitä. Tai tuhota sen. Arvojen tunnistaminen on erityisen ajankohtaista, koska elämme murroksen, jopa disruption aikaa. Emme tiedä tarkkaan, mikä toimii ja mikä ei.” Novetos

Arvot osana kehittymistä

Maailma muuttuu ja globalisoituu, arvot kehittyvät samalla. Onkin hyvä pohtia työhön liittyviä arvoja ja niiden tuomaa työhyvinvointia. Miten jokainen voi vaikuttaa arvopohdinnan kautta omaan työtyytyväisyyteen. Aiheeseen löytyy monta tarkastelukulmaa, joita kannattaa lähestyä itselle sopivalla tavalla. Ammattikirjallisuuden, artikkelien, tai vaikka inspiraatiokorttien kautta.

Arvon tosiaankin ansaitsemme, niin Suomen maassa kuin kansainvälisellä kentällä toimiessa.



Kirjoittaja: Leena Salmio

Lähteenä käytetty:

Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä. Tapio Aaltonen, Erika Heiskanen, Pekka Innanen. WSOY 2003
Arvojohtaminen. Tie taiturimaiseen tavoitteiden jalkauttamiseen, inhimillisen energian johtamiseen ja organisoituun rakastumiseen. Tero J. Kauppinen. Otava. 2002
Arvokeskustelu 2020

OP-verkkosivut
Kauneus ja Terveys -lehden verkkojulkaisu, Arvot onnen työkalu
Ylen artikkeli
Inspiraatiokortit. Maaretta Tukiainen, Krista Keltanen. PS-kustannus

Kommentit

Unknown sanoi…
Tartut tärkeään aiheeseen. Nostan esille yhden pointin: arvojen käytännönläheisyyden. Arvot samalla tavalla kuin strategia ovat parhaimmillaan työyhteisön arjessa. Arvoista on erityisesti hyötyä silloin kun puntaroit miten haastavassa työtilanteessa tulisi toimia ja kumpi kahdesta toimintatavasta tulisi valita. Itse korostaisinkin hyötynäkökulmaa. Olit mukana onnistuneessa arvotyössä: Kiinnostaisi kuulla millä tavalla siinä autettiin osallistujia oivaltamaan arvojen ja käytännön työn välinen yhteys?
Leena Salmio sanoi…
Arvotyön yksi tärkeistä lähtökohdista oli koko työyhteisön sitouttaminen. Jokaisesta eri organisaation yksiköstä ilmoittautui vapaaehtoisia ns. arvoagentteja, jotka kertoivat käytännössä millaisia asioita tiiviimmällä porukalla on käyty läpi ja he peilasivat asioita meille eteenpäin tiimipalavereissa. Tuota itse projektia varten oli aikataulutettu vajaan vuoden säännöllinen tapaaminen koko työyhteisön kanssa, jota Filosofian akatemian väki veti. Teimme yhdessä ajatustyötä tapaamisten merkeissä mm. pienryhmissä ja keskustelimme aiheesta työnteon näkökulmasta. Kustantamossa on hyvin erilaisia näkökulmia, työtapoja, persoonallisuuksia - joten oli erittäin hedelmällistä keskustella ja kuunnella tätä pohdintaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla, miten aihe näkyy nyt käytännössä. En valitettavasti ole enää ko. työpaikassa töissä, joten en voi kertoa kokemuksia siitä.
Kiitos kirjoituksestasi Leena. Tämä blogikirjoitus nostaa esille tärkeän aiheen: kovien arvojen tilalle on tulossa pehmeämmät arvot ja halutaan, että työntekijät viihtyvät työssään ja ymmärretään, että sitä kauttta saadaan menestystä niin yritykselle kuin yksilötasollekin. Ja niin kuin blogissasi mainitussa artikkelissa: Töitä tarjolla: Empatiaan ja vuorovaikutukseen kykenevä saa paikan (Yle 15.1.2018) todetaan, niin työpaikoille tarvitaan laadukasta vuorovaikutusta sekä joutokäyntitilaa. Ei ole hyvästä, jos ihminen toimii suoritusmoodissa. Tämä ei anna tilaa luovuudelle. Tarvitaan kohtaamisia kollegoiden kanssa ja lepohetkiä, joiden aikana tulee uusia ajatuksia ja näkökulmia. Olen itse todella onnekas, että olen ollut töissä yrityksissä, joissa työpaikan arvot ovat kohdanneet aikalailla täysin omat arvoni. Arvot, joita minä sekä nykyinen että entiset työnantajani ovat pitäneet kärkipäässä ovat luovuus, kunnianhimo sekä “hyvä meininki”/hyvä ilmapiiri / töissä viihtyminen.
Anna Martikainen sanoi…
Arvokasta ja kiinnostavaa pohdintaa, Leena. Meistä jokaisen omat arvot vaikuttavat välttämättä toimintaamme työelämässä. Minä aloin miettiä, että miten usein yrityksen tai yhteisön arvot lopulta OVAT kuitenkin vain sanahelinää? Olen törmännyt monenlaisiin strategioihin ja juhlapuheissa kuuluteltuihin arvoihin, jotka eivät kuitenkaan näy työn arjessa oikein millään tavalla. Olen myös kokenut, että arvoja ei välttämättä kommunikoida työntekijöille, ainakaan kaikille, eikä niistä välttämättä keskustella henkilöstön kanssa. Tai jos keskustellaan, se tapahtuu ylhäältä alaspäin, ei yhdessä. Kirjoituksessasi viittaat siihen, että sinä työntekijänä otat selvää yrityksen arvoista. Pitäisikö vastuun siitä, että henkilöstö tietää ja tuntee arvot ja toimii niiden mukaisesti, olla kuitenkin suuremmassa määrin johdolla ja esimiehillä? Itse kokisin hyvin tärkeänä, että arvoista työyhteisössä keskusteltaisiin yhdessä, koko työyhteisön voimin, niitä yhdessä eteenpäin kehittäen. Tässä on mielestäni paljon parannettavaa nykyisessä työelämän paineessa.
Leena Salmio sanoi…
Kiitos Anna kommentista. Se on totta, kaikkialla tämä ei toimi - joissain paikoissa kyllä, mutta parannettavaa varmasti on aina. Yhdessä keskustelun ja jakamisen kulttuuria ei kaikissa työyhteisöissä ole ja niitä visio, missio -kaavioita lukuunottamatta ei välttämättä kiireen keskellä arvoihin paneudutakaan. Itse toimin aktiivisena työntekijänä, toki kokemuksen kautta - en varmasti nuorempana olisi osannut asiaa edes pohtia. Vastuu on ehdottomasti johdon, arvotyö pitää tuoda työhön ja arkeen mukaan, toiminnan kautta ei kauniiden huoneentaulujen kera kerran vuodessa muistuteltavaksi juhlapuheissa. Sitä kautta myös työntekijät osaavat kulkea yrityksen arvomaailman mukaisesti tai jos arvomaailmat eivät kohtaa, uusille urille.
Leena Salmio sanoi…
Juuri näin, pehmeiden arvojen aika on nosteessa. Tätä kautta luodaan työyhteisöön ilmapiiri, jossa viihdytään ja sitä kautta myös yritys menestyy. Kiitos Johanna kommentista, on aina mukava kuulla, että löytyy työpaikkoja, joissa arvomaailmat matchaavat omiin ajatuksiin. Ainakin näin kultaisessa keski-iässä huomaan itse, että moni asia näyttäytyy nimenomaan pehmeiden arvojen kautta toisella tapaa, kuin nuorempana.
Leena Salmio sanoi…
Maritalle vielä kiitos kysymyksestä, koitan muistaa kysyä aiheesta seuraavalla kerralla kun tapaamme ex-kollegoiden kanssa. Miten homma on edennyt/jatkunut arjessa. :)
Olin viime viikon torstaina työnantajan järjestämässä johtajuusvalmennuksessa, jossa pääteemoina olivat yhteisöllinen johtaminen ja tiimijohtaminen. Luentojen keskellä tajusin, että nykyisin onneksi johtamisessa huomioidaan työntekijöiden yksilöllisyys ja henkilökohtainen arvoperusta aiempaa paremmin.
Yhdessä osoiossa pohdittiin niemonaan arvotyöskentelyä työyhteisöissä. Jos ennen oli kaaviotyöskentelyä, oli visio ja strategia ja siihen liittyvät arvot, niin nykyään voidaan jopa lähteä arvoista liikkeelle. Mikä meitä yhdistää, mikä työn tavoite on, mitä halutaan luoda, tai mikä on asiakkaan tarve, miten tavoitteisiin päästään. Mitä pitää yhdessä tehdä?
Olin ihan liekeissä nimenomaan siitä, että tulevaisuuden johtamisessa arvokeskustelu nostetaan todella keskiöön ja annetaan pomoille työvälineitä tällaista työskentelyä varten.
Leena Salmio sanoi…
Hieno kuulla Hanna-Kaisa! Niitä työvälineitä nimenomaan tarvitaan, jotta se arvotyö tulee osaksi työkulttuuria. 2020-hankkeen myötä kehityskeskusteluihin tuli arvo-osio mukaan, sekin pieni, mutta hyvä lähtökohta jonka kautta on hyvä peilata työntekijöiden ja johdon ajatuksia.
Mia Nirhamo sanoi…
Kiitos Leena laajasta pohdinnasta. Tämä arvojen ja rekrytoinnin yhteen liittäminen on mielenkiintoista. Näin juuri pitäisi olla , että työpaikkojen arvot olisivat selkeästi esillä toimea hakevalle henkilölle, jotta hän voisi itsekin pohtia omaa sopivuuttaa ko.organisaatioon. Uskon, että tällä hetkellä koeaika toimii tässä asiassa työvälineenä. Koeajalla työyhteisön ja työntekijän arvoperustat tulevat kyllä esiin, mutta jos jo rekrytointivaiheessa uskallettaisiin tuoda paremmin organisaation arvot esiin, niin aikaa ja vaivaa säästyisi molemmin puolin.
Uskon, että kaikilla aloilla on hyvin vaikeaa toimia, jos arvot eivät kohtaa. Onhan esim. jaetun johtajuuden yksi perusta yhteiset arvot, joihin kaikki organisaation työntekijät haluavat sitoutua .
"Omien unelmien puolesta työskentely johtaa aitouteen ja uskottavuuteen , kiteyttää Juuti teoksessaan Jaetun johtajuuden taito s.129.
Unknown sanoi…
Kiitos Leena, minulla nousi mieleen muutama asia kiinnostavasta kirjoituksestasi. Koen julkisessa hallinnossa kulttuurialalla, että on olemassa olettamus, että kaikkihan me kannatamme samoja arvoja. Olemme humanisteja, pehmeiden arvojen kannattajia! Tämä olettamus saattaa osoittautua vääräksi yllättävissä tilanteissa, esim. kun tuottaja ehdottaa hanketta, jonka arvoja muut kollegat eivät voi allekirjoittaa. Hankeidea tyrmätään tyrmistyneinä. Ei siis kannattaisi olettaa, vaan arvot pitää keskustella auki. Jos yhteisistä arvoista ei keskustella avoimesti ja niitä ei käsitellä työyhteisössä, voi asia tulla esiin ei niin haluttavalla ja epäammattitaitoisella tavalla. Mainitsit joissain yrityksissä järjestettävistä arvopäivistä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että olisipa hienoa, jos olisi kokonainen päivä aikaa käsitellä
organisaation arvoja! Monissa organisaatioissa, liekö sitten yleisempää julkisella sektorilla, aikaa ei liikene arvokeskustelulle. Tämä on todella harmillista, sillä on tärkeää, että työyhteisössä vallitsee samat arvot, ja niistä myös keskusteltaisiin. Vielä viimeisenä kommenttina, koen itseni etuoikeutetuksi, että saan työskennellä alalla, jonka arvot voin allekirjoittaa.
Leena Salmio sanoi…
Kiitos Mia kommentista! Se on kyllä totta, että aina eivät arvot kohtaa - sellainen ideaalimaailma on kenties vain haaveissa. Vastikään muutamassa rekryprosessissa mukana olleena olen itse ottanut arvot esille haastattelun yhteydessä samoin kuin eräässä paikassa rekrytoija nosti aiheen esille ja keskustelimme hyvän keskustelun arvoihin liittyen. Sen ajan ja vaivan säästyminen olisi varmasti hyvä tavoite. Koeaikaa onkin hyvä käyttää puolin ja toisin arvioimiseen onko toimi "se mun juttu". Usein tyhjän päälle hyppääminen ei ole vaihtoehto (ellei ehdi saamaan uutta toimea), vaan jää paikoilleen toimeentulon vuoksi. Vaikka arvomaailma ei kohtaisi omaa.

Juutille peukku! :) Samaa mieltä.
Leena Salmio sanoi…
Kiitos Mirva, ihan alkuun - onnea on kun saa työskennellä alalla joka arvot allekirjoittaa. Se on suuri pääoma, jonka eteen kannattaakin tehdä töitä. Kulttuurialalla humanistinen ajatus voi tosiaan olla tasapäistävä, "kaikkihan me samoin ajatellaan". Mutta todellisuudessa porukkaa on joka lähtöön ja jos näistä ei puhuta, niin eipä sitä kissaa sieltä pöydän alta esille saada. Johtajuudella on suuri merkitys, miten näistä keskustellaan. Työyhteisöstä riippuen, ei tietenkään aina tarvitse olla arvopäiviä tms. virallista vaan ne voisivat mielestäni parhaiten kulkea yleisesti arjessa mukana. Silloin ne keskustelutkaan eivät kasvaisi niin mahtipontisiksi ja uskallettaisiin kertoa omat mielipiteet avoimemmin.