#nuoruusympyröillä 15.2- 31.8.2018
Kulttuurinen osallisuus
menetelmien keskiössä
Ainutlaatuinen näyttely Haminan
Kaupunginmuseon ja nuorisovaltuuston yhteistyöllä
"Nuoruus on seikkailu suunnaton..." - Pitää olla lupa ihmetellä ja ihastua, kokeilla, erehtyä ja oppia |
Museotoiminnan tulevaisuuden suuntana on se, että asiakas ei ole enää vain näyttelyn kävijä, vaan osallinen toimija
OKM:n
sivuilla komeilee teksti: ”Nuorisolain tavoitteena on tukea monimuotoisen
osallisuuden toteutumista. Nuorten osallisuuden edistämisen velvoite ei koske
vain kuntia, vaan myös valtionhallintoa ja kaikkea valtion avustamaa toimintaa.
Nuorisolaki velvoittaa lisäksi kuntia ja valtion viranomaisia tarjoamaan ja
järjestämään nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista,
alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden
käsittelyyn tai muutoin kuulemaan heitä mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on
kuultava heitä koskevissa asioissa.
Kuntalaki ja
perusopetuslaki sisältävät myös velvoitteita lasten ja nuorten osallisuuden
edistämiselle ja heidän kuulemiselle. Kunnissa on oltava nuorisovaltuusto tai
vastaava vaikuttajaryhmä, jolle tulee antaa vaikuttamismahdollisuus eri
toimialoilla. Kouluissa on oltava oppilaskunta oppilaiden ja opetuksen
järjestäjän yhteistyön mahdollistamiseksi.” (http://minedu.fi/nuorten-osallisuus)
Haminan kaupunki on tarttunut teemaan syvällisesti.
Haminan Kaupunginmuseo ja nuorisovaltuusto tuottivat yhteistoteutuksena
haminalaista nuorisokulttuuria eri vuosikymmeniltä kuvaavan näyttelyn, johon
nuvalaiset ovat keränneet tarinoita, valokuvia ja rekvisiittaa muun muassa
haminalaisilta entisiltä nuorilta.
Näyttelyssä voi tutustua eri vuosikymmenen nuorisokulttuureihin ja nuorten
omiin huoneisiin eri vuosikymmeniltä. Interaktiivisessa osiossa on mahdollisuus
pukeutua eri vuosikymmenten vaatteisin ja ottaa itsestään näyttelyssä somekuvia
Facebookiin ja Instagramiin tägäämällä kuviin #nuoruusympyröillä. Näyttely avattiin tänään ystävänpäivänä
14.2.2018 ja sen on määrä olla esillä elokuun 2018 loppuun.
Haminan Kaupunginmuseon ja nuorisovaltuuston
yhteisnäyttely on ainutlaatuinen tuotos Suomen mittakaavassa. Tiettävästi
mikään muu Kaupunginmuseo ei ole aiemmin tilannut pitkää näyttelyä
nuorisovaltuustolta. Projektin aikana nuoret ovat oppineet museoalaa ja
näyttelyn rakentamista. Lisäksi projektissa on käytetty kulttuurisen kokemusoppimisen
ja osallistavan oppimisen menetelmiä.
Idea näyttelystä lähti liikkeelle jo silloin, kun
Haminassa suunniteltiin Suomisata-juhlavuoden kokonaisuuksia. Kaupungissa
olleen organisaatiomuutoksen ja henkilövaihdoksen vuoksi asia oli vähällä
hautautua, mutta viime syksynä se otti ensimmäiset askeleensa kohti
toteutumistaan.
Osallisuus keskiössä
Tässä hankkeessa on otettu mielestäni askel pintaraapaisua syvemmälle. Nuoret
eivät ole vain osallistuneet sisältöjen ja palvelujen suunnitteluun, vaan ovat
toteuttaneet Haminan Kaupunginmuseolle näyttelykokonaisuuden omilla ehdoillaan,
mutta ammattilaisten ohjauksessa.
Mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoret saavat kokea
osallisuutta ja heidän ideansa otetaan vakavasti. Ei pelkästään niin, että
heitä kuullaan, vaan niin, että he pääsevät toteuttamaan erilaisia asioita,
kokemaan niitä itse.
Osallisuuden määrittelyssä korostetaan sen
yhteisöllistä luonnetta ja jakoa sosiaaliseen ja poliittiseen ulottuvuuteen:
”Osallisuus on tarpeen nähdä ilmiönä, joka voi toteutua yksilön suhteessa
moniin erilaisiin yhteisöihin: perheeseen, päiväkotiryhmään, koululuokkaan,
kaveriporukkaan, kuntaan, yhteiskuntaan ja niin edelleen. Osallisuutta voidaan
siten edistää hyvin eri laajuudessa eri tasoilla. Kun lähtee purkamaan
keskustelua osallisuuden edistämisestä, löytyy helposti koko joukko eri
käsitteitä: vaikkapa mukana oleminen, mukaan kuuluminen, mukana vaikuttaminen,
yhteisöllisyys, yhteisöjen demokraattiset toimintatavat, demokratiaan
kasvattaminen, lasten ja nuorten subjektius prosessien eri vaiheissa sekä
valtautuminen vallan saamisena ja voimaantuminen yksilön tunteena” Gretschel ja
Kiilakoski jatkavat määrittelyä perustuen Thomasin (2007) näkemyksiin: ”Näitä
termejä voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Toinen näkee osallisuuden
edistämisen olennaisesti sosiaalisiin suhteisiin vaikuttamisena ja toinen taas
ymmärtää osallisuuden edistämisen poliittisiin suhteisiin vaikuttamisena
(Thomas 2007, 206–207). Demokratiaoppitunti-kirjan mukaan osallisuudella kunnan
toiminnassa tarkoitetaan sosiaalista (ryhmään kuulumista ja joissakin
tapauksissa syrjäytymisen ehkäisyä) ja poliittista (yhteiskunnallista ja
globaalia vaikuttamista) toimintaa. Osallisuus-käsite liitetään vielä
laajempaan kontekstiin kuin valtio ja yhteiskunta eli maailmaan ja
ekosysteemiin.
Erityisesti kulttuurinen nuorisotyö, tai vastaavasti
kulttuurisen nuorisotyön menetelmät antavat tällaiselle kokemusoppimiselle
hyvän kasvualustan. Kulttuuriset tapahtumat luovat nuorille mahdollisuuden
tulla esille ja aktivoivat heidät ilmaisemaan itseään monin keinoin: musiikin,
teatterin, tanssin, kuvataiteen, videoiden ja näiden erilaisten yhdistelmien
kirjo on rajaton. Näissä yhteyksissä syntyy myös yhteiskunnallista
vaikuttamista, kun nuoret nostavat luomiensa teosten kautta esiin mielipiteitä
ja ajassa eläviä, arvoihin ja merkityksiin liittyviä kannanottoja. Olennaista
on myös tapahtuman järjestämisen prosessi, jossa nuorilla on mahdollisuus olla
osallisena tuottamisessa, visualisoimisessa, kuvaamisessa, tiedottamisessa,
juontamisessa jne. Tuotannoissa ja tapahtumissa nuoret ovat osallisina monin
tavoin toimiessaan yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tuotannoissa nuorten
sosiaalinen tila laajenee, lähiyhteisö kasvaa yhdestä omasta ryhmästä useiden
samankaltaisten ryhmien muodostamaksi kokonaisuudeksi. Nuorten arkinen
harrastaminen pienryhmissä muuttuu merkitykselliseksi, kun työn tulokset saavat
näkyvyyttä ja usein näihin hetkiin liittyy myös paljon iloa ja palkitsevia
onnistumisen kokemuksia. (https://www.hel.fi/static/liitteet/nk/Nuorten_osallisuus.pdf)
Tavoitteena näyttelyn rakentamiselle oli nimenomaan
se, että prosessin aikana tapahtuu monitasoista oppimista. Nuoret oppivat eri
vuosikymmenten nuorten elämästä. Sen lisäksi että näyttelyyn kasattiin nuorten
omia huoneita, niihin sijoitettiin myös kunkin ajan nuoruutta kuvaavat tarinat,
nuorille tärkeät esineet ja fanikulttuuria edustavat kuvat. Taustatutkimusta
tehtiin tietoa hakemalla, mutta myös tekemällä haastatteluja vapaaehtoisille
entisille nuorille. Sen lisäksi, että tutustuttiin historiaan, tuotiin historia
nykypäivään tuottamalla interaktiivinen näyttely selfieineen ja tägäyksineen.
Yhteisöllinen ulottuvuus
Mielestäni työryhmä on prosessin aikana hyvin hioutunut yhteen. Piilofunktioksi nousi matkan varrella se, että meidän kaikkien, niin nuorten, kuin aikuistenkin, sosiaaliset taidot kehittyvät ja maailmankuva
laajenee siinä sivussa, kun opitaan näyttelyn rakentamisen peruspalikoita. Tämä toteutui mielestäni ihailtavalla tavalla.
Avajaiset päätettiin kimppahaliin |
Oppimisprosessi on tietenkin vielä kesken. Nuoret
eivät ole vielä päässeet analysoimaan ja purkamaan kaikkea oppimaansa, koska
näyttely avautuu vasta huomenna virallisesti yleisölle. Viime päivien fyysinen
rakennusurakka on ollut kokonaisvaltainen. Siihen on liittynyt seinien
rakentamisesta, maalaamisesta ja tapetoinnista sisustamisen ja somistamisen kautta
kutsuvierasavajaisten järjestämiseen. Lehdistö on käynyt tutustumassa näyttelyn
rakentamiseen ja lisäksi nuoret ovat tehneet roolin rakennustyötä, koska
toimivat avajaisissa eri vuosikymmenten nuorina, jotka näyttelyhuoneissa
arkeaan elävät. ”Livingdolls” oli nuorilta itseltään lähtenyt loistava idea
ennen avajaisia.
Palkitsevinta työntekijälle on tehdä työtä aidosti
asiaan vihkiytyneen porukan kanssa, joka uhkuu intoa kaikesta uudesta
oppimastaan, janoaa oppimiaan asioita, heittäytyy ja keksii matkan varrella
koko ajan uusia ideoita. Tänään nämä haminalaiset nuoret ylittivät itsensä
tavalla, joka on mielestäni ihailtavaa. He olivat osa interaktiivista
näyttelyä, eläytyivät omiin eri vuosikymmenten rooleihinsa ja saivat yleisön
nauttimaan ja muistelemaan omaa nuoruuttaan. Rohkeasti he heittäytyivät eri vuosikymmenten
pyörteisiin myös tanssilattialla, sillä avajaisethan huipentuivat DJ:n
keikkaan, joka soitti eri vuosikymmenten hittejä. Avajaisissa virisi idea tuoda näyttelyn aikana museolle kerran kuussa eri vuosikymmenten musiikkia mukaileva Disco-tapahtuma, jonne yleisö saa pukeutua juuri sen vuosikymmenen asuihin, minkä vuosikymmenen Discosta on kyse.
Kyllä tässä hyvää vauhtia keski-ikäistyvä työntekijätätikin taas mieleltään nuortui ainakin sen kolme vuosikymmentä, eli tipahti takaisin kasarille.
Kyllä tässä hyvää vauhtia keski-ikäistyvä työntekijätätikin taas mieleltään nuortui ainakin sen kolme vuosikymmentä, eli tipahti takaisin kasarille.
Entinen kasarinuori ja kasarin livingdoll "Sanna Susanna" vuodelta 1989 |
Kaiken tämän teille kirjaili: Hanna-Kaisa Lähde, nuorten osallisuustyöntekijä, Haminan kaupunki, entinen nuori vm 1989 |
Näyttely on yleisölle avoinna aina elokuun loppuun
saakka, joten jos satutte Haminan suunnalla liikkumaan, käykää tutustumassa
siihen. Alla on hieman makupaloja näyttelystä.
Nuorten luoma 70-luvun huone |
Nuorten luoma 80-luvun huone |
Nuorten luoma ysärihuone |
Kommentit
Tämä pitkäkestoinen projekti opettaa nuorille paljon myös pitkäjänteisyyttä, kaikki ei tule valmiiksi nyt ja heti. Ja tulosten analysoinnissakin menee aikaa. Kokemisen kautta jokainen varmasti löytää itsestään niitä vahvuuksia, joita ei välttämättä perinteisessä opetusmielessä tule kaikilla vastaan. Kun saa positiivisia kokemuksia, motivaatio ja rohkeus kasvaa ja uskallus siihen että minä osaan ja pystyn! Hienoa työtä teette!
Haminan nuorisovaltuustossa ikäjakauma on 13- 19 vuotiaita nuoria. Koko nuorisovaltuusto ei osallistunut projektiin, vain he, jotka kokivat sen omakseen. Kaiken kaikkiaan kymmenkunta nuorta, joista varsinaisessa näyttelyn rakennusprojektissa oli mukana 5. Osa oli mukana tausta-aineiston keruussa.
Todellisessa osallistamisessa piileekin haasteita yleisötyön tekemiseen ja taidelaitoksen tai projektin ulkopuolisten mukaan ottamiseen. Helposti nähdään, että mahdollisuus osallistua johonkin valmiiseen sapluunaan on riittävää osallistamista, mutta monesti esimerkiksi nuorten kohdalla jonkin taidelaitoksen "upeus" ei olekkaan niin itsestäänselvää tai tavoiteltavaa päästä mukaan aikuisten ohjaamaan toimintaan aikuisten tai laitostsen omilla ehdoilla.
"Keskeneräisen" tai "laadullisesti heikon" lopputuloksen sietäminen voi olla haastavaa vahvan näkemyksen omaavissa ja länsimaisen korkeakulttuurin ylläpitämissä taidelaitoksissa. Yleisötyö ja osallistava kasvatustyö on tänä päivänä kuitenkin taidekentällä tavallista ja monet rahoitukset kannustavat sitä toteuttamaan, niin yleisötyötä tehdään myös tulevaisuudessa. Toivoisinkin näkeväni entistä enemmän uudenlaisia ja jo suunnitteluvaiheessa mukaan ottavia projekteja ja toimintamalleja.
Todellisessa osallistamisessa piileekin haasteita yleisötyön tekemiseen ja taidelaitoksen tai projektin ulkopuolisten mukaan ottamiseen. Helposti nähdään, että mahdollisuus osallistua johonkin valmiiseen sapluunaan on riittävää osallistamista, mutta monesti esimerkiksi nuorten kohdalla jonkin taidelaitoksen "upeus" ei olekkaan niin itsestäänselvää tai tavoiteltavaa päästä mukaan aikuisten ohjaamaan toimintaan aikuisten tai laitostsen omilla ehdoilla.
"Keskeneräisen" tai "laadullisesti heikon" lopputuloksen sietäminen voi olla haastavaa vahvan näkemyksen omaavissa ja länsimaisen korkeakulttuurin ylläpitämissä taidelaitoksissa. Yleisötyö ja osallistava kasvatustyö on tänä päivänä kuitenkin taidekentällä tavallista ja monet rahoitukset kannustavat sitä toteuttamaan, niin yleisötyötä tehdään myös tulevaisuudessa. Toivoisinkin näkeväni entistä enemmän uudenlaisia ja jo suunnitteluvaiheessa mukaan ottavia projekteja ja toimintamalleja.