Historian kerrostumista lisäarvoa tapahtumien tuotantoon

Historian kerrostumat ovat muodostuneet kulttuurin eri osa-alueiden tutuiksi elementeiksi. Näen selkeimpänä kohtaamispaikkana museot näyttelyineen. Museoissa kävijän on mahdollista eläytyä siihen, millainen esittelyssä oleva aihepiiri on omana aikakautenaan ollut. Samaan aikaan museot toimivat kulttuurihistorian taltioinnin keskuksina. Vastaavaa autenttisuutta on havaittavissa muun muassa teatteriesityksissä ja elokuvissa, joissa tarinat ja aikakaudet pyritään huomioimaan aidoimmalla resurssien mahdollistamalla tavalla.

Historian kerrostumat tapahtumissa

Mutta kuinka usein historian kerrostumat tulevat esille tapahtumissa? Yleisimmäksi yhteydeksi olen havainnut teemajuhlat, joissa historiaan on mahdollista mukautua niin somistuksen, pukeutumisen, ohjelman kuin tarjoilujenkin osin. The Great Gatsbyn 1920-luvun teema muodostui tämän vuosikymmenen aikana suoranaiseksi teemajuhlatrendiksi. Myös yritykseni liikeidea syntyi järjestäessäni vastaavanlaisia teemajuhlia osana tapahtuma-alan restonomitutkintoa. Kyseisessä tilanteessa ongelmana oli se, että 1950-luvun Hollywood-teemaisten pikkujoulujen somistukseen oli todella hankalaa löytää aidosti vanhoja teemaan soveltuvia somisteita. Tilanne ratkaistiin yhdistämällä uudehkoja vuokrattavia tapahtumasomisteita antiikkiliikkeestä vuokrattuihin esineisiin.




Yksityiskohtien äärellä
(Kuvat ja somisteet: Amanda Kääriäinen)

Olisiko historiaa mahdollista yhdistää tapahtuman tuotantoon myös muilta osin?

Törmään Suomessa toistamiseen useiden tapahtumien yhteiseen ongelmaan: Tuotantoa ei viedä loppuun saakka. Haaveenani olisi nähdä entistä enemmän esimerkkejä siitä, miten tapahtumatilan tai -paikkakunnan historia olisi huomioitu tapahtuman tuotannossa. Voisiko visuaalisen inspiraation myötä korostaa myös yhteistyökumppanien historiaa ja sitä kautta kiinnostavuutta? Mitä mahdollisuuksia blogimme edellisessä kirjoituksessa aiheena ollut digitalisaatio loisi tapahtuman tuotannolle?

Pienet yksityiskohdat voivat olla asioita, jotka jäävät suurelta osalta tapahtuman kävijöistä huomaamatta vierailullaan. Siitä huolimatta tapahtuman vierailukokemus olisi täysin toinen, mikäli nämä yksityiskohdat poistettaisiin kokonaisuudesta. Ja mikä parasta - yksittäiseen vierailijaan nämä voivat tehdä unohtumattoman vaikutuksen.

Amanda Kääriäinen

Kommentit

Unknown sanoi…
Kiitos Amanda! Innostuin tästä tosissani! Olen itse aina elänyt ensisijaisesti menneisyydessä ja vasta toissijaisesti tässä hetkessä. Aina uudessa paikassa, kodissa, kaupungissa, missä ikinä, mietin esimmäisenä, että mitä tässä on ollut ennen - ja miksi.

Paikallisen historian, tarinoiden, lainaesineiden, laulujen ja vaikkapa ruokareseptien saaminen tapahtuman käyttöön voi onnistua helpostikin ottamalla riittävän aikaisin yhteyttä paikallisiin toimijoihin. Suomen jokainen kolkka kuuluu jonkin maakuntamuseon ja -arkiston piiriin. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla on vähintään vapaaehtoisvoimin hoidettu kotiseutumuseo. Suomen Kotiseutuliiton (http://www.kotiseutuliitto.fi/liitto-jarjestona) kautta löytää varmasti myös paikallisia toimijoita, joilta pyytää perehdytystä paikallisuuteen.

Kun varautuu reissuun riittävällä ajalla, aidolla mielenkiinnolla ja hyvällä kahvinkestävyydellä, paikallisilta kotiseutuaktiiveilta ja myös ammatillisilta museoilta ja arkistoilta, saa lähes varmasti tietoa vaikka yksittäisestä talosta tai rannanpätkästä, tai missä ikinä tapahtuma järjestetäänkään.

Unknown sanoi…
Amanda pohdintasi on tosi kiinnostavaa. Itselleni tulee mieleen ilmiöoppiminen, jota peruskoulujen opetussuunnitelmissa painotetaan vahvasti. Kertomasi tapahtumat ovat oikeastaan myöskin ilmiöoppimista, kohderyhmänään vain vähän muut kuin perusopetuksen koululaiset. Ilmiönä on siis vaikkapa mainitsemasi 20 -luku, johon yhdistetään pukeutuminen, musiikki, ruoat ja esineistö. Uskon, että myös yhä nousussa oleva elämysteollisuus työllistää sinua tulevaisuudessa mitä moninaisemmilla tavoilla ja kumppanuuksilla! Täällä yksi potentiaalinen kumppani!
Leena Salmio sanoi…
Kiitos, loistava aihe. Olen aina sanonut, detaljit ratkaisee! Kyllä minuun tekee vaikutuksen, kun kokonaisuus on hallitusti suunniteltu. Suunnitellessani itse tapahtumia, olen mm. valinnut tiiliä (laskenut tiilenpäitä päiväksi muurattua Potterin 9 3/4 laituria varten) ja väitän, että näillä pienillä asioilla on merkitystä. Ja uskon, että tulevaisuudessa AR/VR tulee olemaan entistä enemmän mukana tapahtumatuotannon kokemusperäisessä toteutuksessa. Mutta se ei taatusti syrjäytä kokonaan huolella toteutettua visuaalista ja tapahtumallista sisältöä, tai sitten kaikki istuu lasit silmillä virtuaalimaailmassa ja ne ovat sitten aivan toiset bileet ne.

Elämysteollisuuden pariin vaan ehdottomasti. Erään tapahtumayrityksen luomissa 20-luvun pirskeissä olleena nimenomaan pienet yksityiskohdat, narikkajonossa tuli flindanheittäjää jne. jäivät mieleen. Somistuksessa olisi taatusti ollut vielä tehtävää, jossa sinä yrityksesi kanssa voit olla korvaamaton kumppani. Go go!
Unknown sanoi…
Tapahtumatuotannoissa historiallisen viitekehyksen oikea selvittäminen kuulostaa herkulliselta ja ihastuttavalta asialta.
Ainon mainitsema polku paikallisten toimijoiden pariin Kotiseutuliiton kautta lienee mahdollinen reitti paikallisen historian selvittämisessä. Museovirasto koko maata kattavana laitoksena olla toinen vaihtoehto. Museovirastolta tosin ehkä vielä puuttuu helppokäyttöinen tietopankki tai nopeasti lähestyttävä chat. Mailitse toki kuka tahansa voi muotoilla kysyttävänsä. https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot

Aterioiden, ohjelman ja musiikin lisäksi vaaditaan tapahtumatuotantoihin rekvisiittaa, lavastusta ja puvustusta. Jos tiettyjen haluttujen aitojen antiikki- ja vintage-esineiden saaminen paikalle on haastavaa, olisiko tapahtuman laadulle kyseenalaista harkita myös lavastamista? Tietyn aikakauden illuusion saavuttaminen voi olla pienestä lisästä kiinni. Ammattilaislavastajat lienevät antiikkikauppiaiden kanta-asiakkaita, mutta heillä voi olla myös osaamista, jota voisi tapahtumatuotannoissa hyödyntää.
Osuuskunta Sankariliiga on elokuva- ja tv- ja näyttämötuotantoihin erikoistunut taho, josta erityisosaamista ja neuvonantoa voi kysyä myös tapahtumatuotantoihin. Samoissa tiloissa työskentelevät lavastus- ja pukusuunnittelijat pystyvät rakentamaan ja loihtimaan melkein mitä tahansa.