Tuumasta toimeen - toimeenpanon taito
”Tiedätkö
tunteen, kun tulet palaverista innostuneena ja valmiina tarttumaan toimeen,
mutta muutaman päivän päästä huomaat palanneesi vanhoihin toimintatapoihisi?
Aiemmasta innostumisesta on jäljellä vain muisto. Tai kun olet päättänyt
aloittaa kunnonkohotusprojektin, mutta muutaman viikon päästä palo on poissa ja
uudet lenkkitossut jäävät eteisen nurkkaan?” Helsingin Sanomien artikkelissa
johdon valmentaja Ria Parppei kertoo toimeenpanon
taidoista. Parppei kutsuu toimeenpanon taitoa volitioksi. Mikä siis neuvoksi, kun ensin innostuu valtavasti
jostain, mutta ei saakaan mitään aikaiseksi?
Oma
kokemukseni on, että toimeenpanon taitoa on helpompi pitää yllä työssä, kuin
yksityiselämässä. Työtehtäviä on loogisempi priorisoida ja deadlinet on usein
määritelty ennakkoon. Työtehtävillä on yleensä myös selkeä tavoite ja työvire
pysyy yllä tiimissä. Mutta miten pitää yllä volitiota työn ulkopuolella? Miten
löytää tarmo ja sinnikkyys edistää myös niitä kaikkia innostavia omia
projekteja liittyen harrastuksiin, opintoihin, kuntoiluun jne?
Innostuksen
jälkeen Parppei kehottaa asettamaan konkreettisen ja selkeän tavoitteen. Lisäksi
on mietittävä minkälainen aikataulu tekemistä määrittää. Omiin kykyihinsä luottaminen auttaa jatkamaan
vastoinkäymistenkin jälkeen. Jos vire kuitenkin kesken kaiken lopahtaa,
kannattaa pysähtyä ja miettiä syitä. Voi olla, että asia ei juuri sillä
hetkellä olekaan tärkeä, vaan elämässä onkin muita asioita, jotka mieluummin
haluaa saada aikaan. ”Paras tapa välttää toimeenpanotaidon hiipuminen on saada
tukea muilta: kun kuntoiluinto meinaa loppua, on tärkeää, että personal trainer
tai lenkkikaveri jaksaa sparrata jatkamaan. Sama pätee esimiehiin. Innostavan
palaverin jälkeen on jaksettava palata aiheeseen säännöllisesti”, Parppei
toteaa artikkelissa.
Suunnittelu,
priorisointi ja keskittyminen siis auttavat saamaan asioita eteenpäin
alkuinnostuksen jälkeenkin, mutta pohdiskelin mahtaako volitio olla toisille
helpompaa. Lotta Uusitalo-Malmivaaran toimittamassa Positiivisen psykologian
voima –kirjassa esitellään VIA-luokittelun (Values in action) hyveitä ja niihin
lukeutuvia luonteenvahvuuksia. Yhtenä hyveenä mainitaan rohkeus: urheus,
sinnikkyys, rehellisyys ja innokkuus; eli emotionaaliset vahvuudet, joita
tarvitaan päämäärien saavuttamiseen sisäistä tai ulkoista vastarintaa
kohdattaessa. Sinnikkyys ja periksiantamattomuus nousevat esiin samassa teoksessa
myös Emilia Lahden kirjoittamassa Sisu – toiminnan tahtotila -osiossa. Edellä mainitut luonteenpiirteet ja vahvuudet
varmasti tukevat myös toimeenpanon taidoissa.
Itselläni
asiat etenevät tehokkaimmin, kun ajattelen niitä projektimaisesti. Siis niin,
että yritän hahmotella edes hataraa kokonaisuutta päämäärineen jo heti
alkumetreillä. Pitkässä projektissa välitavoitteet ovat myös tärkeitä motivaation
ylläpitämiseksi. Onko sinulla hyväksi havaittuja strategioita joilla saat asiat
etenemään sutjakasti työssä tai työn ulkopuolella?
Katja Pyykkö
- - - - -
Helsingin
Sanomat 22.4.2018 Pauliina Jokinen Älä vain innostu, pane asiat toimeen
Lotta
Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima (2015)
Kommentit
Oma toimivin strategiani tällä hetkellä tuntuu olevan se, että sovellan työn ulkopuolella samoja metodeja. Erityisen selkeästi tämä näkyy kirjan kirjoittamisessa. Kun herään aamulla samaan aikaan, käyn suihkussa, pukeudun, juon kahvin ja istun koneen ääreen, saan aikaiseksi yhtä tehokkaasti kuin työtäkin. Jos häröilen aamutakissa iltapäivään... noh, ei siitä mitään tule, vaikka kuinka toivoisi. Eli päivärutiinit, to-do-listat ja itsensä alas istuttaminen tuntuvat itselle toimivan.
Mielenkiintoinen teoria tuo jo pelkän innostuksen aiheuttama dopamiiniannostus! En myöskään löytänyt ko tutkimusta, mutta dopamiinia ja innostusta tutkaillessani törmäsin kiinnostavaan teokseen erilaisista temperamenteista (Liisa Keltinkangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta):
”Temperamentilla tarkoitetaan yksilöllisiä, biologiaan pohjaavia taipumuksia tai valmiuksia reagoida tietyllä tavalla sekä ympäristöön että sisäisiin tiloihin, kuten nälkään, kipuun, väsymykseen ja tunnemyrskyihin. - - - Lopullisen käytöksensä ihminen päättää itse, mutta tietoisten ratkaisujen ja päätöksenteon taustalla on synnynnäisiä taipumuksia, jotka selittävät, miksi jotkut asiat sujuvat toisilta helpommin kuin toisilta.”
Liisa Keltinkangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta