Yksinkertainen ratkaisu hyvän johtajuuden puutteeseen
Kuvailisitko työelämää sanoilla yhteistyö, rehellisyys, luottamus, avoimuus, vuorovaikutuksellisuus ja yhdenvertaisuus? Minä en. Ja siitä oivalluksesta lähti liikkeelle tämä kirjoitus- ja paljon muutakin.
Johtaminen ja esimiestyö kulttuurialalla -kurssin aikana silmäni avautuivat monille työelämän ongelmille. Anna Martikainen toikin jo blogikirjoituksessaan esiin hyvän johtajuuden puutteen kulttuurialan organisaatioissa, jonka koen itsekin keskeiseksi ongelmaksi alalla. Kurssin aikana tehty ryhmätyö puolestaan tarjosi ratkaisun avaimet. Perehdyimme jaettuun johtajuuteen, joka on mielestäni juuri kulttuurialalle sopiva ratkaisu hyvän johtajuuden puutteeseen.
Mitä on jaettu johtajuus?
Jaettu johtajuus on käytännössä hierarkian vastakohta. Se on luottamukseen, yhteistyöhön ja tasavertaisuuteen perustuva työtapa. Toisin kuin perinteisessä ylhäältä alas johdetussa mallissa, siinä päätöksiä tekevät kaikki työntekijät ja heillä on käytössään kaikki tarvittava tieto ja työyhteisön luottamus päätöstensä tueksi. Johtajuus kiertää tiimin jäsenten kesken sen mukaan, mikä on käsillä olevan tilanteen ja tavoitteen kannalta parasta. Organisaatiossa viestintä toimii ennemminkin sivusuunnassa, kuin ylhäältä alas ja alhaalta ylös.
Jaettu johtajuus ei synny yhdessä yössä, vaan kehittyy hitaassa ryhmäytymisprosessissa, jonka lopputuloksena työyhteisöstä kasvaa yhtenäinen joukkue. Johtamisen jakaminen vaatiikin kaikilta työyhteisön jäseniltä jatkuvaa panostusta ja se on pikemminkin matka kuin määränpää. Jaettu johtajuus ei siis ole se kaikkein helpoin ja nopein tie, mutta sen hyödyt ovat parhaimmillaan valtavat. Suomalainen menestystarina mobiilipeliyhtiö Supercell on luonut yrityskulttuurinsa alusta asti jakamiselle, luottamukselle ja läpinäkyvyydelle. Ja on tehnyt sillä tyylillä miljoonia.
Jaetun johtajuuden hyödyt
- Jaettu johtajuus vapauttaa työntekijöiden koko potentiaalin ja lisää koko organisaation osaamispääomaa, kun yhden työntekijän osaaminen ja tiedot ovat kaikkien käytössä. Näin myös ihmisten moninaisuus tulee luonnollisesti hyödynnettyä. Mikäli johtajat tekevät perinteiseen tapaan yksin päätöksiä, organisaatiossa eri puolilla oleva asiantuntijuus jää hyödyntämättä.
- Nopea päätöksenteko, kun kaikkia päätöksiä ei tarvitse kierrättää johtajan kautta.
- Se ohjaa ihmisiä kantamaan vastuuta yli tehtävärajojensa, joten johtamiseen käytettävät resurssit lisääntyvät, vaikka esimiesten määrä ei lisäänny. Vastuullisuus koko organisaatiossa lisääntyy.
- Johtajuuden jakaminen mahdollistaa autonomian, yhteisöllisyyden ja kyvykkyyden kokemukset, jotka synnyttävät työn imua. Näin siis motivointi on sisäänrakennettuna jaettuun johtajuuteen.
- Jaettu johtajuus mahdollistaa sen, että työntekijä kokee työssään hallinnan tunnetta, joka on yksi tärkeimpiä työhyvinvoinnin lähteitä. Ja hyvinvoiva työntekijä on tuloksellinen työntekijä. Lisäksi esimies ei ole yksin vastuussa työntekijöiden hyvinvoinnista, vaan se on koko tiimin yhteinen asia.
Monimutkaistuvassa maailmassa yksi johtaja ei voi hallita kaikkea sitä mitä menestymiseen vaaditaan. Yhä enemmän tarvitaan tarvitaan dialogia ja yhdessä pohtimista. Oman kokemukseni mukaan uusissa ja nuorten ammattilaisten muodostamissa organisaatioissa jaettu johtajuus muodostuu työtavaksi luonnostaan. Uudet työelämään tulevat sukupolvet arvostavatkin reilua kohtelua jopa palkkatasoa enemmän ja pehmeät arvot kuten rehellisyys ja empaattisuus ovat nousussa työelämässä. Jaettu johtajuus ei välttämättä istu ongelmattomasti kaikille aloille ja kaikkiin organisaatioihin, mutta pienissä luovan alan asiantuntijatiimeissä, joissa meistä moni työskentelee, jaettua johtajuutta voitaisiin alkaa noudattamaan hyvinkin notkeasti. Mutta kuten yksi ryhmätyötä varten haastattelemamme henkilö kiteytti: se on yksinkertaista - mutta ei helppoa.
Miten hyvän johtajuuden puute mielestäsi näkyy kulttuurialan organisaatioissa? Miten johtajuutta voisi kehittää paremmaksi?
Kirjoittaja: Heidi Yli-Yrjänäinen
Ai niin! Tämä aihe puhutteli minua niin paljon, että päädyin vaihtamaan työpaikkaa. Nykyisessä työpaikassani johtajuus on jaettua.
Lähteet
Jaettu johtajuus - yksinkertaista, mutta ei helppoa. Ryhmätyön raportti. Sini Kjelin, Mia Nirhamo, Aino Osola, Saara Mikkola-Ylitolva, Tanja Rantalainen, & Heidi Yli-Yrjänäinen 2018.
Jaetun johtajuuden taito. Pauli Juuti 2013. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Työnilo. Manka, Marja-Liisa 2011. Helsinki: Alma Talent.
Työhyvinvointi. Manka, Marja-Liisa, Manka, Marjut 2016. Helsinki: Alma Talent.
Kommentit
Kiitos Heidi! Oli ihan pakko linkata tama uutinen (toivottavasti avautuu ja näkyy!) Tämä firmahan se oli, jonka kautta sinä innostuit aiheesta ja veit meidän ryhmätyötä - ja näköjään myös omaa työtäsi - eteenpäin!
Jaetun johtajuuden haasteet ovat tosiaan vaikeita käsitellä, mikäli ei ole luottamusta ja taitoa antaa asiantuntijoiden käsiin tehtäviä aidosti. Moni kulttuurialan johtaja on siirtynyt asiantuntijan roolista johtajaksi ja tämä historia saattaa kulkea johtajan viitan sisällä - ei osata päästää irti. Mikromanageeraus tappaa monta luovaa ideaa jo alkutekijöissään, mikäli ei jaetun johtamisen menetelmiä hyödynnetä. Avoin vuorovaikutus ja luotto työntekijöihin ovat tärkeitä avainsanoja, kuten blogikirjoituksessasi hienosti avasit. Uskallusta kehiin myös kulttuurialan organisaatioissa - ei ole helppoa heittäytyä, kun resurssipula huutaa ja tulosta pitäisi saada ilman notkahduksia. Roolitusten selventäminen, niin vastuiden kuin toimintaperiaatteiden kautta. Josko tuolla edes vähän pääsisi kohti tavoitetta.