Menikö juna jo?
Kulttuurikenttään ja taidemaailmaan kuuluu paljon erilaisia
taiteen muotoja ja monet pelkäävät, että taiteen arvo kärsii, mitä enemmän
taidetta yhdistetään digitalisaatioon. Digitalisaatio voi kuitenkin
parhaimmillaan tuoda lisää ihmisiä taiteen pariin, lisätä saavutettavuutta ja
mikä mielestäni parasta ja jännittävintä, tuoda esiin kokonaan uudenlaisia taiteen
muotoja. Kulttuuriala on jo lähtölaiturilla, aloittamassa matkaa kohti
digitalisaation täyttä hyödyntämistä. Musiikki ja elokuvat ovat jo siirtyneet
menestyksekkäästi myös verkkoon, mutta paljon on kuitenkin vielä tekemistä. Varsinkin
näyttämötaiteiden, museoiden ja esimerkiksi taidenäyttelyiden tulisi lunastaa
paikkansa junassa ja miettiä, kuinka digitalisaatio saataisiin muun muassa
osaksi asiakaskokemusta. Pelkästään lipunmyynnin siirtäminen verkkoon ei riitä,
vaan mielestäni enemmän tulisi keskittyä siihen, kuinka digitaaliset
sovellukset ja palvelut saadaan osaksi kulttuurimaailmaa. Uusia sovelluksia ja digitaalisia alustoja on
kehitetty jo monenlaisten toimintojen tueksi ja monet suuret tapahtumat ovat
ymmärtäneen, että esimerkiksi tapahtuman omalla sovelluksella on suuri lisäarvo
asiakkaalle.
Paljon puhutaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta ja
sen parantamisesta teknologian keinoin, missä digitalisaation kehitys on
olennaista. On kuitenkin muistettava, että suuri osa erilaisista taiteen
lajeista on sellaisia, joiden kokemus vaatii täydellisesti onnistuakseen
yleisön fyysisen läsnäolon. Digitalisaation tarkoitus ja hyöty ei mielestäni
olekaan siinä, että kaiken taiteen tulee ”digitalisoitua” tai muuttua sarjaksi
koodeja bittiavaruuteen. Kyse on digitalisaation tuomisesta yhdeksi osaksi kulttuurimaailmaa
ja taidekenttää, sekä tuoda ihmisille mahdollisuus kokea taidetta usealla eri tavalla.
Taiteen kuluttaminen fyysisesti läsnä olemalla ja esimerkiksi kotoa käsin
virtuaalisesti kokemalla eivät ole toisensa poissulkevia tapoja nauttia
kulttuurista.
Digitalisaation junalla on monta määränpäätä, istu junaan ja
nauti maisemista. Sinä päätät mihin olet matkalla, vai matkustatko ollenkaan.
Sini Kjelin
Kommentit
Victoria & Albert Museumin näyttelyiden suhteen olen todennut jokaisen vierailun jälkeen samaa: Näyttelyssä käytetyt teknologian tehokeinot ovat kerta toisensa jälkeen ylittäneet odotukseni. Muodista kertovassa näyttelyssä lasisen pyramidin sisälle toteutettu liikkuva 3D-kuva saa minulle aikaan kylmät väreet vielä vuosienkin jälkeen ajatellessa. Toisessa näyttelyssä pääsin miksaamaan Pink Floydin kappaleita ja kuulemaan reaaliajassa oman taidonnäytteeni langattomista kuulokkeista. Kaiken kaikkiaan melko pieniä ja yksinkertaisia kikkoja, mutta kokonaisuudesta poistettaessa kokemuksen ero olisi tuntuva.
Digitalisaatio on osoittanut vahvuutensa nykymaailman pelikentällä ja toivon vastaavia kokemuksia kulttuurin parissa entistä enemmän - ei kikkailun itsensä vaan digitalisaation mahdollistaman lisäarvon vuoksi.
Museoissa on lähivuosina ryhdytty käyttämään Museoliiton omaa Seinätön museo -alustaa. (http://www.museoliitto.fi/seinatonmuseo) Se mahdollistaa esimerkiksi harvakseltaan avoinna pidettävien museokohteiden esittelyn yleisölle myös aukioloaikojen ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi arkeologiset kohteet voivat herätä henkiin tämän tai muun vastaavan sovelluksen avulla.
Itseäni tämä innostaa erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta. Kuka tahansa, mihin kellon- ja vuodenaikaan tahansa, ilman pääsylippua, saa mielenkiintoista tietoa vaikkapa lähialueensa museokohteesta, joka on auki vain arkisin keskellä päivää ja jonne ei sen vuoksi ikinä ehdi käymään. Digitaalisiin alustoihin saa helposti myös informaatiota useilla eri kielillä sekä näkövammaisille soveltuvasti ääniopasteilla, mitä perinteinen kyltitys ei oikein salli.
Innolla odotan seuraavan sukupolven sovelluksia – ja asiantuntijoiden kasvavaa intoa tuottaa tietoa jaettavaksi palveluihin. Tulevaisuudessa asiantuntijatieto toivottavasti myös toimii alustana digitaalisille oppimisympäristöille. Kuinka siistiä olisikaan vaikkapa 5-luokkalaisena päästä koulussa opitun ja etsityn tiedon perusteella rakentamaan esihistoriallista ”todellisuutta” jollekin koulun läheiselle kukkulalle, joka tiedetään vanhaksi asuinpaikaksi…
Tässä vielä lastenkirjallisuuden puolelta esimerkki, Step in Booksin Mur-sovellus voitti Bolognan lastenkirjamessuilla 2017 (saanut myös muita tunnustuksia) AR-palkinnon. Kaisa Happosen kirjoittama ja Anne Vaskon kuvittama ihastuttava Mur-kirja herää eloon omalla tavallaan. Se ei toista pienen karhun tarinaa samanlaisena vaan se tuo rikastetta - digitaalista sisältöä, joka ei tarvitse olla painetun kirjan toistoa. https://youtu.be/IGczZqHDUrU